Mari

1973, Tammi

Mari on väkevä balladi nuoresta mustalaisnaisesta sekä kertomus Pohjois-Savon maaseudulla elävistä ja kiertävistä mustalaisista ja heidän elämäntyylistään. Viime vuosisadan puoleen väliin sijoittuva teos pureutuu naisen asemaan mustalaisyhteisössä.
”Baltzar edustaa niitä harvoja uskaliaita suomalaisia mieskirjailijoita, jotka ovat rohjenneet tarttua naisen kuvaamiseen.

Turun Sanomat 26.5.1973


"Mari on pienimuotoinen kuvaus mustalaiskulttuuista, tavoista, arvostuksista ja ennen kaikkea mustalaisnaisen asemasta yhteisössään. Siksi sillä on voimakkaat yhtymäkohdat kaunokirjalliseksi mestariteokseksi lukeutuvaan Maria Jotunin Huojuvaan taloon."

Anneli Kärkkäinen, Etelä-Saimaa 6.10.1973


”Mari on myös heitto keskusteluun naisen asemasta ja oikeuksista. Ei ole eroa onko Mari tässä asiassa mustalainen vai valkolainen, kamppailu elämisen oikeuksista on tuttua molemmin puolin. Suhde lapsiin, miehiin ja sukuun on ongelmallisuudessaan terävästi kuvattu. Mari ei kanna vain yhden heimon kahleita, vaan koko naissukupuolen”.

Maila-Katriina Tuominen, Aamulehti 15.5.1973


”Mitähän Baltzarin tarjoamasta esimerkistä sanoisivat sisaret svengissä Esther Vilar & Germaine Greer? Tai USA:n Women’s Lib? Kummallista kyllä, mutta Veijo Baltzar on kirjailijana lähellä Iikka Vuotilaa. He kumpikin katsovat rotunsa naista suurennuslasin lävitse. Viittaan Vuotilan kirjaan ”Naisen puoli”. Baltzar on paneutunut mustalaisnaisen asemaan, hänen asenteihinsa, tapoihinsa, rasituksiinsa, menneisyyteensä, pelkoihinsa ja toiveisiinsa."

V.E. Haapala, Kaleva 1973


”Kirja on rohkea, paljastava, ja monin paikoin kohdin riipaiseva. Kirjan sanoma voidaan laajentaa huudoksi yleensä naisen puolesta, yritykseksi auttaa nainen asemasta, mihin miesvalta on hänet saattanut. Itse mustalaiskansaan kuuluvana pidän Baltzarin teosta ansiokkaana oman kansamme kuvauksena.

Viljo Koivisto, Romano Boodos 6/1973