Musta tango

1990, Tammi

Elias on yhteiskunnan alimmilla askelmilla, lastenkodin kasvatti, maalta kaupunkiin tullut mustalaispoika. Hän myyskentelee
asemalla kelloja serkkunsa renkinä.

Feijalla on kaikessa yliote, hän hallitsee katujen pimeät bisnekset, hänellä on Lissu, yläluokan valkolaisperheen tytär. Mutta Lissu rakastuu Eliakseen ja niin heidän yhteinen matkansa alkaa.

Kaupunki on nuorille mustalaismiehille armoton viidakko, jossa he törmäävät jatkuvasti vasten yhteiskuntaa. Tunteet leimahtelevat ja viskovat ihmisiä. Baltzar kirjoittaa niin kuin kirjoitetaan nähdystä ja koetusta. Elämä on kuin mustaa tangoa.

”Baltzar on tangossaan melko raju, mutta ei rivo, hän ei sano rumaa sanaa niin kuin se on. Teoksen tekstiä sävyttävät vuoropuhelujen runsaus, suoranainen suulaus, joista aistii levottomuuden, pelon ja ahdistuksen, jossa ihmisen on vaikea, jos ollenkaan, solmia pysyvää ja aitoa ihmissuhdetta, jossa toista ihmistä ei käytetä hyväksi. Baltzar on parhaimmillaan kuvatessaan toisten ihmisten hyväksikäyttöä, ’johtaja ja alainen’ ilman kaupparekisteriä ja kirjanpitoa. Se on betoniviidakossa käytävää pimeää bisnestä, jossa väkisinkin joudutaan
törmäyskurssille yhteiskunnan kanssa.”


Esko Palviainen, Lieksan lehti 25/1/91